OM 109/52/2016
Asetusta liputuksesta Suomen lipulla (26.5.1978/383) ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti;
Asetuksen,
2§ Virallisia liputuspäiviä ovat:
kohtaa,
”3) toukokuun toinen sunnuntai, äitien päivä;”
ehdotetaan muutettavaksi muotoon,
”3) toukokuun toinen sunnuntai, äitien päivä; sekä marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä;”
Jonkin asian tai tahon määrittäminen virallisen liputuksen arvoiseksi osoittaa kiistatta valtiovallan sille antamaa arvoa. Liputtaminen tai liputtamatta jättäminen voi olla myös osoitus eriarvoisuudesta.
Vanhemmuus on tasa-arvoista, isyys on yhtä arvokasta kuin äitiys. Vallitseva tilanne, jossa vain äitiyttä kohtaan osoitetaan arvonantoa asetuksen mukaisella virallisella liputuspäivällä, ei ole osoitus sanotusta tasa-arvoisuudesta.
Juurikin ja erityisesti valtiovallan tulisi pidättäytyä osoittamasta toimillaan eriarvoisuutta varsinkin niille yhteiskunnan jäsenille, jotka ovat keskinäisriippuvaisia ja toimivat saman kontekstin puitteissa, tässä tapauksessa lapsen vanhemmuuden puitteissa.
Nykyinen asiantila, jossa vain toisen sukupuolen vanhemmuutta, äitiyttä, arvostetaan virallisella liputuspäivällä, on seurausta perinteestä. Yksin perinne ei kuitenkaan tee oikeutetuksi mitään asiantilaa, varsinkaan siihen liittyessä muita oikeudellisia arvoja kuten tasa-arvoisuus. Perinne ei ole oikeusperuste, tasa-arvoisuus on oikeusperuste, ja näiden kahden kohdatessa ensimmäisen tulee väistyä jälkimmäisen tieltä. Historiassa on esimerkkejä tällaisesta.
On myös niin, että tasa-arvoisuuden tosiasiallinen toteutuminen on hyvinvoivien ja eheiden, ja siten elinvoimaisten yhteiskuntien tunnusmerkki – ja tähän tulisi pyrkiä aina ja edelleen – vai mikä sitten olisi peruste unohtaa tämä pyrkimys, ja poiketa siitä?
Toisaalta, että tämä aloite ei lähde siitä, että äitien päivän oleminen virallinen liputuspäivä, olisi huono perinne. Tämä aloite lähtee siitä, että isänpäivän olematta oleminen virallinen liputuspäivä, on huono perinne. Molempien päivien olemiselle virallisia liputuspäiviä kun olisi sama arvopohja – vanhemmuus. Molempien päivien liputuksesta säätäminen lainsäädännöllä yhdenmukaisesti myös ilmentäisi tätä yhdenvertaisuutta.
Aloitteen ajankohtaisuus hallitusohjelmaan liittyen
Yksi nykyisen hallituksen ohjelmanmukaisista lainsäädännöllisistä kärkihankkeista on lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvän lainsäädännön uudistaminen. Uudistuksen keskeisimpänä pyrkimyksenä on vahvistaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin – sekä isään että äitiin. Tällä saralla vanhemmuus ei ole tunnetusti toteutunut tasa-arvoisesti. Isyyden toteutumiselle on usein jätetty paljon vähemmän tilaa kuin äitiyden toteutumiselle – ja joskus isyyden toteutuminen on estynyt jopa kokonaan ilman järkevää ja perusteltua syytä. Sekä isyyden että äitiyden liputtaminen tasa-arvoisesti tukisi tämän lainsäädäntöuudistuksen edellä mainittua tavoitetta. Isyyden arvostuksen nostaminen jo lähtökohtaisesti vähentäisi konflikteja, joissa isyyden toteutumista lähdetään kyseenalaistamaan. Ja näiden konfliktien vähentyminen jo itsessään olisi lasten hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä.