Itä-Hämeen jutussa (IH 9.1.) haastateltiin Heinolan johtavia poliitikkoja, valtuuston puheenjohtaja Niina Varjoa (kok.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäkeä (sd.), aiheena muun muassa Heinolan talouden tasapainottaminen.
Jutussa todetaan kuluvan valtuustokauden olevan Niina Varjolle kolmas (2013–) ja Kirsi Lehtimäelle neljäs (2009–). Jutussa todetaan myös, että Varjon ja Lehtimäen valtuustokausien aikana Heinolassa on useita kertoja haettu keinoja kaupungin talouden tasapainottamiseen, mutta tuloksetta.
Tähän toteaisinkin, että juuri kuluneen kolmen viimeisimmän valtuustokauden ( 2013–) aikana kaupunki on velkaantunut korviaan myöten, ei niinkään aikaisemmin. Vuonna 2013 Heinolan kaupungilla oli nettovelkaa noin 47 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 lopussa kaupungilla oli nettovelkaa noin 122 miljoonaa euroa.
Sen rinnalla kaikki tähän mennessä asiassa tehty on vasta alkulämmittelyä.
Kaupungin velkapotti on siis 2,5-kertaistunut juuri näiden kuluneiden kolmen valtuustokauden aikana.
Velkaantumisen perusteella haastaisinkin artikkelissa olleen narratiivin kuluneista valtuustokausista: että niille olisi jotenkin keskeistä, että on yritetty tasapainottaa taloutta, joka ikään kuin aiemmin olisi ollut epätasapainossa.
Mikäli mittarina pidetään kaupungin velkapotin kasvamista 2,5-kertaiseksi, pitäisin paljon keskeisempänä huomiona, että juuri näiden kolmen valtuustokauden aikana on eletty kaupungin taloudessa kuin elopellossa, ei aikaisemmin.
Kun lisäksi pelkästään nyt päättyvällä valtuustokaudella kaupungin nettovelka on kasvanut yli 20 miljoonaa euroa (2020 99 miljoonaa euroa, 2024 122 miljoonaa euroa), voi mielestäni aiheellisesti kyseenalaistaa jutussa kerrotun siltäkin osin, että juuri päättyvällä valtuustokaudella olisi tasapainotettu talous.
Nähdäkseni jutussa myös jätetään kertomatta asianmukaisella ja oikeasuhtaisella tavalla tulevan valtuustokauden talouden sopeutustarpeesta. Haastateltavana olleilla johtavilla poliitikoilla olisi ollut vastuu kertoa siitä konkreettisemmin.
He kyllä tietävät esimerkiksi kaupunginjohtaja Jari Parkkosen kertoneen ammatillisena näkemyksenään, että kaupungin käyttötalouden tulevien vuosien sopeutustarve, eli leikkaustarve, on suuruusluokkaa 30 prosenttia. Tämä on sellainen prosenttiluku, että sen rinnalla kaikki tähän mennessä asiassa tehty on vasta alkulämmittelyä.
Kirjoittaja on Heinolan kaupunginvaltuutettu (ps.).
Linkki julkaisuun: https://www.itahame.fi/paakirjoitus-mielipide/8240559