Suomessa tavataan olla useinkin huolissaan siitä, mitä Venäjällä lukee koulujen oppikirjoissa. Välillä olisi kuitenkin aiheellista tarkastella sitäkin, mitä Suomessa koulujen oppikirjoissa lukee ja mitä niillä yritetään saada lapsia ajattelemaan asioista.
Varsinkin yhteiskunnallisia aiheita käsitteleviä oppikirjoja suosittelin tarkastelemaan kodeissa ja tarpeen mukaan keskustelemaan niistä lasten ja nuorten kanssa.
Silmiini osui lukion ensimmäisen luokan yhteiskuntaopin kirja (Forum 1), jossa yhtenä teemana on suomalainen poliittinen järjestelmä. Osaksi tätä teemaa kirjaan on kirjoitettu esittely kaikkien eri eduskuntapuolueiden arvoista ja tavoitteista. Tätä eri puolueiden esittelyä on aiheellista pitää oppikirjan kirjoittajan ja tarkastavan viranomaisen (Opetushallitus, OPH) taholta varsin räikeästi poliittisesti latautuneena.
Puolue-esittelyn mukaan esimerkiksi vain tunnettujen vihervasemmistopuolueiden kohdalla on mainittu, että puolueelle tasa-arvo on tärkeä arvo. Aivan kuin tunnetuille keskusta-oikeistopuolueille ihmisten keskinäinen tasa-arvo ei olisi tärkeä arvo.
Perussuomalaiset on esittelyssä todettu ainoaksi populistiseksi puolueeksi. Aivan kuin Antti Rinne (sd.) ei olisi koskaan luvannut vappusatasia, eikä kukaan muukaan poliitikko mistään muusta puolueesta koskaan luvannut mitään palveluita, etuja tai rahoja äänestäjille. Varsinainen pommi on, että esittelyssä lukee Suomen Sosialidemokraattisen puolueen (SDP) kohdalla: ”Kannattaa hyvinvointivaltiota, onhan se pitkälti sosiaalidemokraattien luomus.”
Tämän oppikirjan kirjoittajat ja sen tarkastava viranomainen (OPH) siis toteavat tässä alaikäisille oppilaille aivan kuin objektiivisena totuutena, että kunnia ja ansio suomalaisen hyvinvointivaltion luomisesta ja olemassaolosta kuuluu käytännössä vain demareille – siis, että nykyinen hyvinvointivaltio ei ole mikään kansakunnan yhteinen tahto ja ponnistus, vaan nimenomaan demareiden.
Todellinen ”oppikirja” on siis tämä koulukirja. Kanteen katsomatta kun voisi äkkiä luulla, että kyse on vain vähän paksummasta vasemmistopuolueen vaalimainoksesta.
Kehitysideaksi nostankin, että Suomeen säädettäisiin laki, jossa yhteiskunnallisten kouluaineiden oppikirjojen ja niiden tarkastajien olisi lähdekritiikin mahdollistamiseksi ilmoitettava aina kyseisessä oppikirjassa poliittinen sitoutuneisuutensa, mikäli sellainen on henkilöllä. Eli jos koulukirjan kirjoittajalla on vaikkapa demarien puoluekirja taskussa, tulee silloin koulukirjassa olla kirjoittajan nimen perässä merkintä (sd.).
Harri Salonen
LIITE: Forum 1, s. 88-89: Eduskuntapuolueiden arvoja ja tavoitteita
Linkki julkaisuun https://www.itahame.fi/paakirjoitus-mielipide/7870948