Itä-Häme kirjoitti artikkelissaan (16.11.) allekirjoittaneen tekemästä valtuustoaloitteesta, joka koskee sukupuolten välisen oppimiseron selvittämistä Heinolan peruskouluissa. Artikkeli oli sen verran suppea ja aihe tärkeä, että lienee paikallaan avata sitä vähän lisää.
Aloitteessa on kyse tyttöjen ja poikien välisen oppimiseron selvittämisestä Heinolan kouluissa. Taustalla on tieto, että Suomessa tyttöjen ja poikien välinen oppimisero on OECD-maiden suurin. Pojat ovat tyttöjä jäljessä kaikilla Pisa-mittareilla mitattuna.
Selvityksen saisi tehtyä jo aivan yksinkertaisella Excel-taulukolla, jossa olisi tyttöjen ja poikien arvosanat äidinkielessä, matematiikassa ja luonnontieteissä (vrt. Pisa-mittarit). Voisi myös olettaa, että esimerkiksi kunkin koulun rehtorilla olisi aikaa virkatyönsä ohessa laatia päättöluokkiensa oppimistuloksista Excel-taulukot, joista voisi ottaa ulos myös sukupuolittaiset oppimistulokset.
Lain mukaan kaupunki on opetuksen järjestäjänä velvollinen selvittämään sukupuolten väliset oppimiserot opinahjoissaan voidakseen kiinnittää erityistä huomiota niihin (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, § 5a, Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa).
Ihmetyttääkin, miksi Heinolassa vuodesta toiseen täytyy pyrkiä selvittämään tällaista lakisääteistä asiaa valtuustoaloitteiden avulla. Toisaalta huomiota kiinnittää viranhaltijoiden ilmeinen haluttomuus täyttää lain kirjainta asiassa, jossa ennakkotiedon perusteella pojat ovat huonossa asemassa.
Jo vuonna 2021 samasta asiasta tehtiin valtuustoaloite. Tuolloin viranhaltijoiden alkuperäinen esitys hyvinvointilautakunnalle oli, että lautakunta merkitsee vain tiedokseen käytännössä samansisältöisen vastauksen kuin tälläkin kertaa ja oppimisero Heinolassa jätetään selvittämättä.
Väännettyäni tuolloin asiasta lautakunnassa, esitykseksi ja päätökseksi tuli, että Heinolan opetus- ja koulutuspalvelut ryhtyvät toimenpiteisiin korkeakouluopiskelijan saamiseksi tekemään opinnäytetyönä tämän selvityksen.
Tiedossani ei ole, mihin toimenpiteisiin ryhdyttiin vai ryhdyttiinkö mihinkään, mutta kun yli kahteen vuoteen ei löytynyt opiskelijaa tekemään lain mukaan kaupungille kuuluvaa velvollisuutta, tein tänä vuonna uuden valtuustoaloitteen.
Koulutusjohtaja Pia Helander on laatinut nyt käsittelyssä olevaan aloitteeseen viisisivuisen vastauksen, jossa on selostettu kaikenlaisista muista asioista paitsi ei tyttöjen ja poikien välisestä oppimiserosta juuri Heinolassa. Vastauksessa on nostettu esille esimerkiksi koulukohtaiset tasa-arvosuunnitelmat, mutta suunnitelmat ovat vain suunnitelmia.
Jos opetuksen järjestäjä ei todenna, mitkä ovat oppimiserot, ei tiedetä, miten tasa-arvosuunnitelma on toiminut, ja kun ei tiedetä, miten suunnitelma on toiminut, ei voida tehdä mahdollisesti tarvittavia korjaavia toimia.
Nähdäkseni koululaisten, heidän vanhempiansa ja kaupunkilaisten yleisesti olisi oikeus tietää, mitkä ovat tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot Heinolassa. Näin he pääsisivät esimerkiksi vertaamaan Heinolan tilannetta maan keskiarvoon.
Näin pääsivät myös opetuksen järjestämisestä vastuussa olevat henkilöt kiinni tilanteeseen ja pohtimaan mahdollisesti tarpeellisia jatkotoimia – kuten lakikin velvoittaisi.
Koulupärjääminen luo merkittävällä tavalla perustaa myöhemmille elämänvaiheille. Siksi olisikin tärkeää, että pyrittäisiin vaikuttamaan ongelmakohtiin, mikäli havaitaan merkittävää eroavuutta poikien ja tyttöjen koulupärjäämisen välillä.
Linkki julkaisuun https://www.itahame.fi/paakirjoitus-mielipide/8087791