Politiikan toimittaja Ari Helminen kirjoitti Itä-Hämeessä (19.12.2024) otsikolla: Vastakkainasettelun, vihapuheen ja rasismin vuosi. Kirjoituksesta on toki jo hetki aikaa, mutta aihe on varmasti edelleen ajankohtainen.
Kirjoituksensa Helminen aloittaa lauseella: Mikä kumma meitä suomalaisia vaivaa? Vastaan tässä ja nyt Helmiselle, että nähdäkseni meitä suomalaisia ei vaivaa erityisemmin mikään, paitsi nyt varmaankin se, että jotkut meistä suomalaisista tosiaan äänestävät vaaleissa väärin äänestäessään perussuomalaisia.
Kirjoituksessaan Helminen toteaa, viitaten käytännössä suomalaisiin kansana, että rasismista olisi tullut arkipäivää Suomessa. Esimerkkinä tästä Helminen nostaa viime joulukuisen Lucia-neidon tapauksen, jonka yhteydessä tuore Lucia-neito oli saanut jopa tuhansia rasistisia viestejä tumman ihonvärinsä takia.
On tietenkin äärimmäisen typerää alentaa ketä tahansa ihmistä ihonvärinsä takia, vaikkapa nyt puheena olevaa Lucia-neitoa.
On kuitenkin myös äärimmäisen typerää syyllistää syyttömiä ihmisiä toiminnasta, jonka kanssa heillä ei ole mitään tekemistä, saati lähteä leimaamaan koko kansaa (”meitä suomalaisia”) joidenkin tuhansien ihmisten tekemisistä. Meitä suomalaisia on kuitenkin kuusi miljoonaa, eli nuo edellä mainitut tuhannet ihmiset eivät muodosta edes promillen osuutta kansasta.
Kirjoituksessaan Helminen näyttää kuitenkin itse syyllistyvän kaikkeen, mihin toivoo muutosta.
Mikäli toimittajalla on huolena jollain tapaa yhteiskunnan negatiivinen ilmapiiri, ei silloin toimittajan itse varmaan kannata vääristellä ja paisutella ongelmia epärealistisen suuriksi.
Kirjoituksessaan Helminen myös valitteli vastakkainasettelun ja erilaisten näkemysten teilaamisen arkipäiväistymistä – samalla itse syyttäen perussuomalaisia pödyn puhumisesta maahanmuuttoasioista. Helmisen mielestä elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puhuvat pötyä puhuessaan maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.
No, toivottavasti Helmisestä ei koskaan tule ainakaan mitään faktantarkistajaa millekään Euroopan unionin some-alustoja varten kaavailemalle toimielimelle.
Kirjoituksessaan Helminen myös varsin sanataiteellisesti syyttää juuri perussuomalaisia näistä Lucia-neidon saamista viesteistä: ”Perussuomalaiset ovat viljelleet rasistisia näkemyksiä, jonka kohteeksi Lucia-neito joutui.”
Helmisen retorisesta näppäryydestä huolimatta fakta on kumminkin, että ei ole mitään tietoa tai näyttöä siitä, että kukaan perussuomalainen olisi lähettänyt Lucia-neidolle yhtään rasistista viestiä.
Politiikan toimittaja Helminen teki myös varsin selväksi oman ideologisen suuntautumisensa tuoreiden ravitsemussuositusten kohdalla, kun hän varsin alentavasti nimitteli ”huutelijoiksi” ihmisiä, jotka niin sanotusti eivät suostuneet nielemään uusia ravitsemussuosituksia lihan syönnin vähentämisestä.
Helminen päättää kirjoituksensa kehotukseen miettiä, miten pääsisimme vastakkainasettelun, väärinymmärryksen ja vihan kierteestä pois. Kirjoituksessaan Helminen näyttää kuitenkin itse syyllistyvän kaikkeen, mihin toivoo muutosta.
Toki Helmisen kirjoitus on kolumni, mutta kun hän toisaalta esiintyy siinä politiikan toimittajana, on tämä mielestäni vähän ongelmallista. Nähdäkseni Helmisen kirjoituksessa kun ovat esillä hyvin pitkälti kaikki elementit, joiden johdosta ihmiset tuntevat nykyisin yleisemminkin epäluottamusta toimittajien motiiveja kohtaan.
Kirjoituksesta jää nimittäin ohittamaton vaikutelma, että sen olisi laatinut joku poliitikko omien vasemmistolaisten ihanteidensa ohjaamana, ei mikään objektiivinen politiikan toimittaja. Mielestäni Helminen olisi tehnyt toimittajien ammattikunnalle kunniaa, mikäli hän olisi kirjoituksessaan maininnut tittelikseen vain, että on Heinolan vapaa-ajan asukas.
Kirjoittaja on heinolalainen kaupunginvaltuutettu (ps.).
Linkki julkaisuun: https://www.itahame.fi/paakirjoitus-mielipide/8273329