Valtio ottaa pelkästään tähän mennessä tehdyillä päätöksillä tänä vuonna lisää velkaa 13,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden yhteenlasketuksi alijäämäksi kuluvalle vuodelle laskettiin jo toukokuussa 2,45 miljardia euroa. Ja tähän vielä päälle, kuntien yhteenlasketuksi alijäämäksi kuluvalle vuodelle ennustetaan yli 2 miljardia euroa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VATT) totesi nyt kesäkuussa, että Suomen julkisen talouden velkasuhde on noussut yli 80 prosenttiin jatkaen kasvuaan. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan istuvalla hallituksella ei ole edes uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Tavallisella maalaisjärjellä tulkitsisin tämän tarkoittavan, että syntyneestä älämölöstä huolimatta hallituksen tekemät menoleikkaukset eivät ole olleet vielä tarpeeksi suuria ollakseen uskottavia. Tarkastusvirastossa varmasti tiedetään, että tulopuoli on jo tapissaan. Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailmanennätysluokkaa.
Suomen velkaantuminen on tällä hetkellä EU-maiden nopeinta. Olisikin hyvä tiedostaa, että tällaisen julkisen talouden velkatien päässä häämöttää vääjäämättä tosiasiallinen vallankumous. Asiallisesti ottaen näin voi todeta.
Suomihan on valtiomuotona parlamentaarinen demokratia. Kansan valitsemat edustajat tekevät päätökset ja määräävät ne täytäntöön. Valta on kansan valitsemalla parlamentilla (eduskunnalla). Eli asioista, niiden pysyttämisestä ennallaan tai niihin tehtävistä muutoksista päätetään parlamentaarisesti.
Kaikenlaisista asioista voi aina äänestellä ja tehdä kaikenlaisia päätöksiä, periaatteessa minkälaisia vain. Mutta kaikki nämä päätökset laitetaan kuitenkin lopulta täytäntöön aina ja ainoastaan vain rahan voimalla. Eihän kukaan esimerkiksi ihan vaan talkoilla tee töitä valtiolle, vaikka halvalla tekisikin.
Mikäli tällaisessa valtiomuodossa parlamentaarisesti tehtyjä päätöksiä ei voida laittaa täytäntöön rahan puuttumisen takia, tai mikäli jotkut parlamentin päätösvaltaan kuuluvat asiat käytännössä ja tosiasiallisesti muuttuvat ilman että niistä on sovittu ja päätetty parlamentaarisesti, voi tällöin asiallisesti ottaen todeta, että on tapahtunut vallankumous. Tällöin parlamentaarinen valta on kumottu.
Ikuisena pidetty Neuvostoliittokin romahti ja tapahtui vallankumous, kun rahat loppuivat. Kun rahat loppuvat, loppuu valtakin, myös valtiolta.
On syytä kiinnittää huomiota seikkaan, että vaikka valtio ottaa nettovelkaa kuluvana vuonna ainakin tuon 13,2 miljardia euroa, ottaa valtio kaiken kaikkiaan uutta velkaa kuluvana vuonna ainakin 42,7 miljardia euroa. Valtio ottaa siis kuluvana vuonna noin 30 miljardia euroa uutta velkaa selviytyäkseen olemassa olevien velkojensa maksusta. Melko raju pikavippikierre, sanoisin.
Tällaisessa asetelmassa niillä parlamentin ulkopuolisilla tahoilla, ketkä päättävät velan antamisesta tai antamatta jättämisestä Suomen valtiolle, voi yhtäkkiä ollakin todella paljon sanomista ja tosiasiallista päätösvaltaa siihen, miten asiat Suomessa päätetään ja järjestetään.
Usein kuulee puhuttavan, että julkinen talous täytyy tasapainottaa niin kutsutun hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Olen asiasta eri mieltä. Niin kutsuttua hyvinvointivaltiota ei tule pelastaa, koska oikeastaan se on kaikkien näiden velkaongelmienkin juurisyy. Asia on ennemminkin nimenomaan niin, että parlamentaarinen demokratia tulee pelastaa niin kutsutulta hyvinvointivaltiolta.
Sosialistinen ja ihmisluonnon vastainen yhteiskuntamalli, jossa julkisella vallalla on ikään kuin velvollisuus taata ihmisille hyvä elämä ilman yksilön vastuuta ja riippumatta heidän omista ponnisteluistaan tai ponnistelematta jättämisistään, on nyt Suomessakin realistisoinut elinkelvottomaksi. Sellaiseen ei ole enää rahaa. Sääli vain, että tämän sosialistisen kokeilun nimissä on otettu tulevien sukupolvien taakaksi julkista velkaa tähän mennessä jo yli 220 miljardia euroa.
Kirjoittaja on Heinolan kaupungin varavaltuutettu (ps.).